Miten keksiä yritykselle nimi?

Olen kehuskellut ainakin sosiaalisessa mediassa kuinka hyvä mielikuvitus meillä on mitä tulee nimien keksimiseen.
Esimerkkinä nyt vaikka, että meillä on perheen isänä Mikko ja siitä kun vähän kirjainten paikkaa ja määrää muuttaa löytyi poikamme nimeksi Kimmo. Korujen nimeäminen on myös oma taiteen lajinsa. Kero, Irni ja Irni 2 -korvakorut ovat saaneet nimensä Etelä-Kuusamon kylien nimistä – niistä joista Luonivan juuret ovat, joten ihan hatusta ei näitä ole vedetty kuitenkaan. Nimeämisessä on myös käytetty apuna sukulaisia, kun oma ideapankki on lyönyt ihan tyhjää.

Mistä nimi Luoniva

Yrityksen nimeä mietittäessä kirjattiin ensin kaikki ajatukset ylös paperille. Tiina-lintufriikkinä mietti tietenkin, voisiko nimeen jotenkin yhdistää vaikka harakan, mutta sitten jos yritys joskus vaikka kansanvälistyy, ei suomalaiset nimet ehkä toimi niin hyvin. Ainakaan mikään harakka… Totesimme, että nimen ei välttämättä tarvitse olla mikään valmis sana vaan sellainen, joka tarkoittaisi tulevaisuudessa vain meitä. Lyhyt ja ytimekäskin se voisi olla ja mahdollisimman helppo sanoa ja kirjoittaa.

Lopulta päädyimme tuttuun ja turvalliseen tapaan, eli olemassa olevien nimien pyörittelyyn ja yhdistelyyn. Olisiko etunimistä yrityksen nimeksi? TiiMi-koru, MikNa, Tiko-koru?, Hmm, ei oikein kuulosta hyvältä. Siirryimme sukunimiin. Luoma-Keturi ja Niva. Luoniva! Siinä se!

Siinä yhdistyivät kaikki. Luo niinkuin Luonto, Luova, Luotettava ja no, sitten vain niva perään.

Nimeäminen otti muutaman päivän aikaa ja ideoita heiteltiin myös sukulaisten kanssa, mutta lopullisen nimen taisi Mikko ensimmäisenä päästää suustaan. Ja senkin jälkeen sitä piti jonkin aikaa vielä makustella, mutta nyt sopii suuhun jo aivan mainiosti.

Onko sinulla ollut joskus vaikeuksia keksiä nimeä johonkin asiaan tai vaikka omaan yrityikseen? Miten lopulta päädyit valitsemaan nimen? Olisi mukavaa kuulla, jos muillakin on nimeämisen tuskaa tai vaihtoehtoisesti nimiä satelee kuin sieniä sateella 🙂

t. Tiina